lauantai 12. maaliskuuta 2011

Muovinkorjausta ja muuta mukavaa

Nyt vierähtikin viikko ennen kuin ehdin tänne blogiin mitään lisäilemään.
Opettajan ominaisuudessa teen muutaman kerran vuodessa jonkun työn näytöksenomaisesti oppilaille, jotta näkevät myös soveltavan osion eri maalaustekniikoista. Keskiviikkoisin meillä on täysi työpäivä opiskelua, joten aloitin aamusta auton puskurin korjauksen ja paikkamaalauksen opettamisen. Tavoitteena oli saada vaurio korjattua ja maalattua päivän aikana siten että auton voisi luovuttaa asiakkaalle valmiina päivän päätteeksi. Oppilaiden tehtäväksi jäi seurata työskentelyä ja kuunnella selostustani eri työvaiheista samalla muistiinpanoja tehden. Tämä oli lähes kaikille oppilaille ensimmäinen kosketus muoviosien korjaamiseen kemiallisesti, joten katsoin parhaaksi vielä kirjata eri työvaiheet tänne blogiinkin.

Ensiksi korjattava alue tarkastetaan silmämääräisesti sekä tietenkin pestään huolellisesti rasvanpoistoaineella. Myös puskurin materiaali tulee selvittää, tässä tapauksessa arvioin puskurin olevan PP-muovia, joka vaatii elastisen muovinkorjausaineen.
Vaurio lähikuvassa. Puskurin materiaali on ohutta ja erittäin joustavaa.
Huolellisen rasvanpoiston ja rekisterikilven irrottamisen jälkeen porasin reiän halkeaman äärimmäiseen laitaan estämään mahdollisen halkeaman jatkumisen.

Maali tulee poistaa huolellisesti vaurion ympäriltä, sillä muovinkorjausaineen alle ei saa jäädä yhtään maalijäämiä. Aloitin maalinpoiston #180 karkeudella, ja pyrin pitämään hionta-alueen mahdollisimman suppeana.
Maalin poistamisen jälkeen hioin halkeamasta särmät pois, jonka jälkeen osan sovittaminen oikeaan asentoon helpottui. Muovi vääntyy tai venyy usein tämänkaltaisissa vaurioissa, joten särmien hiominen on lähes ainoa ratkaisu saada kappale oikeaan muotoonsa. Käytin käsinhionnassa #80 karkeutta sauman särmien poistoon sekä pokkauksen hankalien kulmien maalinpoistoon.
Käyttämäni 3M-muovinkorjausjärjestelmä sisältää liimattavan tukipalan puskurin taustapuolelle. Tässä leikataan tukipalaa sopivan kokoiseksi.
Ennen taustatukipalan liimaamista tausta sivellään pakkauksen mukana tulleella tartunta-aineella, ja odotetaan ohjeen mukainen aika ennen taustatuen liimaamista. Kannattaa noudattaa muovinkorjausaineen valmistajan ohjeita tarkalleen ja lukea ne kokonaisuudessaan ennen korjauksen aloittamista.
Muovisen tuen ujuttaminen vauriokohdan taakse oli tässä tapauksessa hieman työlästä, kannattaa olla tarkkana ettei tee lisää vaurioita tai vahingossa väännä halkeamaa suuremmaksi...
Tukilappu liimattuna puskurin taustapuolella vaurion saumaa tukemaan. Tarkasta tässä vaiheessa että korjattava kohta ei ole jännityksellä mihinkään suuntaan.
Sauma viistetään käyttäen apuna pientä hiomakonetta, jossa on #80 karkeuksinen hiomalaikka. Viistäminen pitää tehdä ns. läpi asti, eli materiaali on vaurion kohdalta erittäin ohut, ja viisteen tulee olla noin 2-3 cm halkeaman molemmin puolin jotta korjausmateriaalille saadaan riittävä tartuntapinta-ala.
Ennen kuin tähän vaiheeseen päästään, vauriokohta on hiottu #180 karkeudella hiomakoneella ja siihen on pölynpoiston jälkeen ruiskutettu muovitartunta-primer(Riippuu muovilaadusta ja käytettävästä paikkamateriaalista, onko primerointi pakollista)
Ennen kuin 2-K muovikorjausainetta laitetaan korjattavaan kohteeseen, tulee ensin puristaa ilman sekoitusnokkaa sentti pari purkista ainetta ulos, jotta voi todeta korjausaineen seossuhteen toimivuuden. Sekoitusnokan asentasen jälkeen pursotetaan uudelleen noin 2 cm pätkä korjausainetta esim. suojapaperiin, jotta korjausaineen eri komponenttien sekoittumisen voi todeta.
Tässä menossa kolmas kittauskerta muovikorjausaineella. Kittausten välissä karhensin kiiltäviksi jääneet kohdat aina karhunkielellä. Muovinkorjausainetta voi hioa #180 karkeudella helposti.
Kun korjattava kohta oli saatu hiomalla oikeanlaiseksi, tasoitin vielä hiomanaarmut pois #240 ja #360 karkeuksilla kuivahiontana. Tämän jälkeen ruiskutin SEM-tartunta/hiomamaalin spraypullosta muovikorjausaineen päälle suoraan. Kun vauriokohta oli kuivunut, hioin sen pehmeäselkäisellä #400 hiomapaperilla ensin tasaiseksi, jonka jälkeen viimeistelin #600 ja #800 karkeuksilla.
Varsinainen maalaus suoritettiin Spies Heckerin Hi-Tec-maalilla, lopputulokseen voi olla kyllä melko tyytyväinen. Tein häivytysmaalauksen blenderiä apuna käyttäen.
Lopuksi lakkaa vielä maalin päälle..
 Sain auton valmiiksi lähes minuutilleen määräajassa, sillä asiakkaan saapuessa hakemaan autoa maalaamon kello näytti kahta minuuttia uunitusaikaa olevan jäljellä... Suurkiitokset Sallalle toimimisesta koko päivän valokuvaajana. 

Korostan vielä että muovinkorjausta tehtäessä tulee olla erittän huolellinen ja lukea käyttöohjeet ennen työn aloittamista. Myös työskentelypaikan siisteys vaikuttaa dramaattisesti työn onnistumiseen, sillä korjausmassalla on ikävä taipumus tartuttaa roskat itseensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti