Oikeastaan tämän pohtiminen ei ole kovin tärkeää mielestäni, sillä opetussuunnitelmassahan(puhun nyt omasta alastani) annetaan riittävä vapaus opettajalle käyttää sellaisia opetusvälineitä kuin hän itse tärkeäksi näkee. Ehkäpä tärkeämpi pointti olisi puhua opettajien kynnyksestä ottaa uusia medioita käyttöön; Itse olen törmännyt kovin moneen opettajaan joka puhuu somesta suurin kirjaimin, ja kun yrittää saada vuorovaikutusta aikaan saattaakin toinen kätkeytyä kummaliseen termiviidakkoon... Paperia pyöritetään tämänkin asian ympärillä hämmentäen itse asian vierestä.
Monesti tuntuu että sosiaalinen media on osiensa sekamelskaa joiden käyttötarkoituksesta on vaikea saada selvää |
Somen olen itse mieltänyt uudeksi opettamisen välineeksi jonka avulla voidaan saavuttaa yllättäviäkin tuloksia. Osa oppilaistani on innostunut blogittamaan päiväkirjanomaisesti koulutyöstään joten olen saanut opettajana ikkunan nuorten maailmaan. Samalla voin tarkastaa miten opetukseni ovat toimineet blogittavien oppilaiden kohdalla, sillä blogittavien oppilaiden tekstejä voi rauhassa tutkia kouluajan ulkopuolella omalta kotikoneelta. Väittäisinkin että some-työkalut muuttavat oppimisen päinvastoin näkyvämmäksi kuin vanhoilla menetelmillä. Valokuvien ja selvitysten kautta blogitetut työselostukset antavat erittäinkin selkeän kuvan oppilaan oppimisesta.
Nyt kesän alkaessa hämmästykseni pari oppilastani ilmoitti haluavansa jatkaa blogitusta ja maalausharjoittelua lomankin aikana. Järjestin heille mukaan tekotarpeita, sillä ruiskut heiltä löytyvät omasta takaa. Mietinkin että tämä jos mikä on näkyvää oppimista.
Tässä kuva viime kesältä... Taitaa tulla tästäkin kesästä yhtä aurinkoinen... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti