maanantai 4. huhtikuuta 2011

Suojaimien huoltoa ja perhosia

Käytin viikonlopun tehokkaasti erilaiseen huoltamiseen sekä tulihan sitä taas maalailtuakin. Jos olet kiinnostuneempi heti katsomaan erikoismaalauksia, rullaa sivua alaspäin, sillä ensin tulee tarinaa huoltamisesta....


Huomasin lauantaina että olin unohtanut ladata aktiivihiilimaskini akun. Huolsin akkujen latausta odotellessa suojaimen moottoriosan ja samalla valokuvailin eri työvaiheita. Aloitin huollot kuitenkin yhden kynäruiskun parissa. Olin näemmä heittänyt sen huollettavien ruiskujen laatikkoon kesäkuussa kun olin Alahärmässä maalauskeikalla... Onkohan minulla liikaa kynäruiskuja, kun niitä voi seisottaakin kuukausitolkulla??
DH-125, Raamarit Oy:n maahantuoman ruiskusarjan "lippulaiva" joka yltää hyvin lähelle Iwata-ruiskujen tasoa maalausjäljen laadussa.

Tietenkin neula oli ryytynyt kiinni, joten ilman pihtejä ei olisi huolto lähtenyt käyntiin. Jo varhaisessa vaiheessa huoltoa huomasin, että tämä onkin vaikeampi tapaus, joten otin suosiolla huoltonesteen käyttöön.
Ainesuutinta ei saa vääntää milläkään muulla avaimella kuin ruiskun omalla työkalulla. Koska ruisku on todella likainen myös sisältä päätin purkaa sen kokonaan ennen liottamista.
Väänsin kiinni juuttuneen ilmaventtiilin pihdeillä auki. Huomaa teipatut pihtien leuat, muutoin ruiskun kromipinnoite kärsii.
Kumihanskat ovat tarpeen jos kädet joutuvat alttiiksi huoltonesteelle. Huomasin että vartin altistumisen jälkeen ihoa alkoi poltella siihen malliin että kävin pesemässä kädet ja laitoin hanskat käteen.
Tämän vuoksi poistin ilmaventtiilin ruiskusta. Ruisku mahtuu purettuna suljettuun pilttipurkkiin, joten jätin sen pariksi päiväksi huoltonesteeseen. Aikaisemman pesun perusteella huomasin että se irrottaa maalit tehokkaasti ajan kanssa.
Maskin huolto olikin hieman mutkikkaampi juttu, sillä moottori pitää kalibroida aika ajoin. Itse olen ottanut tavaksi kalibroida aina kun ladattu akku vaihdetaan maskiin.
Maski pöydällä. Käytän 3M:n Jupiter-maskia, jonka kypärän sisälle sopii hyvin silmälasitkin. Maskin käytön etuna on normaaliin aktiivihiilimaskin verrattuna hengityksen helppous, sillä maskin sisällä on pieni ilmavirtaus kasvoille.
Suodattimen etuvanut menevät vaihtoon, itse suodattimissa on vielä käyttöaikaa jäljellä. Etuvanuja ajoissa vaihtamalla voi kasvattaa aktiivihiilisuodatinten käyttöikää helposti ja vaivattomasti. Orgaanisia liotteita käytettäessä suodattimen värikoodeina on oltava vähintäänkin ruskea ja valkoinen.(Ruskea orgaaniset liuotteet, valkoinen kuivat partikkelit, kuten hiomapöly.)
Etuvanussa oleva maalipölykerros. Ilman maskia maalatessa tämä kaikki olisi keuhkojen sisäpinnalla... Siinä vähän ajateltavaa niille joiden mielestä maskien käyttäminen on turhanpäiväistä.
Uusi etuvanu paikallaan. Käytän vain alkuperäisiä, ko. maskiin tarkoitettuja varusteita, sillä väärän merkkisissä varusteissa on aina vaarana, että maski ei enää toimi toivotulla tavalla.
Pyyhkäisin kypärän visiirin puhtaaksi rasvanpoistoaineella. Visiirin suojana kannattaa normaalisti käyttää muovikalvoja, mutta pääosin kynäruiskumaalaukseen käytettävässä maskissa en ole niitä tarvinnut.
Maskin moottoriosa suodattimet irroitettuina. Ennen kalibrointia akku tulee ladata täyteen ja suodattimet irrottaa. Samalla voi pyyhkäistä muoviosat rasvanpoistoaineella puhtaaksi.
Kalibroinnissa asetetaan kuulan sisältävä muoviputki kypärälle menevän ilmaletkun tilalle, jonka jälkeen painetaan virtakytkimestä n.3 sekuntia yhtäjaksoisesti, jolloin kuuluu piippaus. Tämän jälkeen moottori alkaa kehittämään painetta putkeen, ja kun musta kuula on noussut merkin yläpuolelle, voi virtakytkimen vapauttaa. Kalibrointi on valmis.
Kuulan tulee nousta merkin yli...
Tässä tapauksessa kalibroin vielä suodattimien kanssakin maskin, koska laitoin takaisin käytetyt suodattimet. Valkoisen kuulan sisältävän kalibrointiputken kanssa toimitaan täsmälleen samalla tavalla kuin mustankin, erotuksena vain että suodattimet ovat paikallaan.
Suodattimet eivät ole ainakaan käytössä tukkeutuneet, sillä valkoinen kuula meni reilusti yli sallitun rajan.
Päivänkakkaroita ja perhosia

Huoltojen jälkeen pääsin vihdoinkin maalaamaan, muotokuvaa auton konepeittoon. Tein kukkaköynnöksiä kehystämään kuvaa. Pidän itse Jugend-tyylistä, jonka perusideana on hakea raidoituksiin ja muotoihin innoitusta luonnosta.
Ensin hahmottelua valkoisella. Tässä vaiheessa raidotus näyttää vielä todella karkealta...
Perhonenkin sopii kuvaan
Viimeistelyä vaille. Tämä on osa kehystä joka reunustaa muotokuvaa. Raidoituksen osana on myös muotokuvaa esittävän lapsen nimi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti