Purkuhommia ja hiontaa

Osien maalaus aloitettiin sitten perjantai-iltana. Valitsin pohjamaaliksi Sikkensin muovitartuntamaalin, joka on erittäin sitkeää ja joustavaa, tosin hiottavuuden kustannuksella.

Kaiuttimet ruuveineen purettuna säilityslaatikkoon

Hioin osien pinnat #400 karkeudella nahkakuvion poistamiseksi

Kappaleet tartuntavärissä, meinasi olla ensin vähän ahdasta...

Sävyttäessä pohjasävyä päädyin kirkastamaan keltaista...

Seuraavana vuorossa oli oikean sävyn hakeminen, ohjaamon värimaailma poikkeaa kovasti auton ulkokuoren väreistä. Päätin lähteä mahdollisimman vaaleasta pohjasävystä liikkeelle, koska osien sijoituskohta on melko valottomassa paikassa.

Marhed-rekanveturin sisustan osia

Tänään sain yllättäen ensi viikoksi kaavailemani työn sisään, Jukka Hedman toi vähän etuajassa Scanian luukut maalattavaksi. Kyseessä on siis Show-Truckiksi nimetty Scanian rekkaveturi, jonka maalasin joskus 2001.

 

Power Truck Show 2007 Alahärmä, silloin auto oli vielä Nukalan Mikon omistuksessa. 

Mietimme Jukan kanssa aihetta,

Auton takaseinän linna tuli heti mieleen innoittajana, joten aihealueeksi päätettiin fantasia-tyylinen auton ulkoasun sävyihin sopiva maisema, joka jatkuu luukusta toiseen. 

 

Maalasin jälkikäteen autoon takalokasuojat, raidoitustyyliin lisättiin vähän true flames-tyyliä

 

Tässä vielä selvennykseksi kuva takaseinästä, jonka tyyliä sitten on tarkoitus jatkaa sisätiloihinkin

Aloitin maalattavien osien purkamisella...
Sillä mitä vähemmän osissa on suojattavaa, sen paremmalta lopputulos näyttää. Onneksi kolmen päivän teholämmitys on tuottanut tulosta, ja työskentelylämpötila on reilusti plussan puolella. Sain myös pestyä ensimmäiseen kertaan osat rasvanpoistoaineella, mutta pinnan liukkaudesta päätellen joudun pesemään ne vielä ehkä kolmeen, neljään kertaan.

Corvette-projektista sen verran tähän loppuun, että näyttää edistyvän hyvää tahtia. Kimi ja Kimmo vaimoineen? kävivät purkamassa perämurikan mukaansa, ja onneksi Kimmo neuvoi ovien sovituksen saloja, sillä säätöruuvit sijaitsivat erittäin eksoottisessa paikassa, auton sisäpuolella. Laitan perjantaina tuttuun tapaan enemmän viikkopäivityksessä projektin etenemisestä.

Jäätävää edelleen...

Sain vihdoin sunnuntaina nostettua lämmöt maalaustilassa lähes kymmeneen asteeseen, joten viulukotelo tuli valmiiksi. Ihmeen hyvin toimii vesiohenteiset ääriolosuhteissakin, sillä pelkäsin että kuivumisen kanssa tulee ongelmia, mutta maali kuivui nopeammin kuin liuotinohenteinen.

 

Päätin lisätä pienen mökin ja sateenkaaren kotelon kapeampaan päähän... 

 

Siten vielä valot mökkiin ja vähän kontrastia perhoseen kuten etualan kukkiin..

Tulihan se lopulta valmiiksi.. Tässä juuri ennen lakkausta, vielä telineeseen sidottuna

Aika extremeä..

...maalata näissä olosuhteissa, mutta parempi tuo 10 astetta kuin perjantai-illan 2 astetta. Lakka silisi todella hienosti, sillä ruiskutin Spies Heckerin 8600 lakkaa VHS-kovettajan kanssa ensin yhden täyden kerroksen, annoin reilun tunnin ohenteille aikaa haihtua, ja ruiskutin toisen täyden kerroksen jo osittain kuivuneen kerroksen päälle. Tämän jälkeen jätin kotelon noin 10 asteen lämpötilaan vielä n. 5 tunniksi, jonka jälkeen siirsin kotelon 25 asteen lämpöön kuivumaan hitaasti ilmakuivatuksena.

Käytän kolmea kynäruiskua viimeistelyyn, yhdessä on koko ajan valkoinen, toisessa musta/tummat sävyt ja kolmannessa on kirkkaat sävyt ja kuultavat sävyt.

Huurteessa...

Nyt tuli Hiacen pakkasrajakin täyteen. 35 astetta mittarissa ja rakkine ei inahdakaan. Soittelin aamusta heti Janille josko hän voisi tuurata ja laitoin työtilaani lämmöt täysille. Yritän siis saada tuon noin 2 kuution jää- ja lumikasan lapioitua pois työtilani oven edestä että saan sitten Hiacen sisälle viikonlopuksi, muuten pitää alkaa harkitsemaan millä pääsee ensi viikolla töihin...

 

Onneksi Corvettetiimi edistyy, tässä Sallan, Sateen ja Anskun tyylinäyte

Koulussa oppilaat kokivat pieniä vastoinkäymisiä, joista lisää viikkopäivityksessämme.

Hyytävää menoa...

Kävin tänään kokeilemassa josko lämpötila riittäisi maalaamiseen omalla pajalla... 4 astetta plussan puolella, tunti riittää näissä lämmöissä kynäruiskun kanssa.... Ei tullut viulukotelo vieläkään valmiiksi, pitää varmaankin viikonlopuksi laittaa lämmittimet täysille ja katsoa josko sitten voisi taas jatkaa maalaamista.

Corvettetiimi sai auton pois maalauskammiosta ja hiottua epoksin pinnan auki... Nyt sitten annetaan korin olla pari päivää ennen kuin jatketaan pohjatöiden suorittamisella. Koulussa oli tänään(kin) kova sutina päällä. Toivotaan että oppilaiden motivaatio säilyy, onneksi hiihtoloma kajastelee puolentoista viikon päässä. Myös muut työt edistyivät huimaa vauhtia, sillä ykkösluokan korkkarimaalaustiimi sai kauan kesken olleet ikkunaluukut tänään valmiiksi, hienoa että ne valmistuivat vihdoin!!

Hiihtolomaa sitä jo itsekin odottaa innolla, sillä olen ottanut omaan firmaani ison työn tehtäväksi hiihtoloman aikaan, Scanian muoviosia tulee koristeltavaksi, joten viulukotelo on saatava ennen sitä lakkaan, luultavasti vielä välihiottuakin ja lakattua toiseen kertaan.

Kylmää kyytiä

Olisihan se pitänyt arvata, että kaikki ei mene kuten suunnittelee... Aamu valkeni täällä Hämeen perukoilla kuulaana ja erittäin kylmänä, 24 astetta pakkasen puolella.

Lähdin kuitenkin aamusta heti työtilaani. Lämmitys oli hieman pettänyt, ja työtilassa oli lattianrajassa pakkasasteita, patterin päälläkin lämpöä vain 8 astetta. Sinnittelin pari tuntia kynäruiskun varressa, mutta luovutin sitten ennen puoltapäivää... Ei tullut tavoitteet täyteen mutta tästä on hyvä jatkaa viikolla sitten iltatöinä, sillä lisäsin säätiedotuksen lukemisen jälkeen lämmittimeen vähän asteita, joten huomenna pitäisi jo olla reilusti maalauslämmöissä...

No tulihan sitä jotain saatua aikaiseksi, mutta tämä on vasta vähän yli puolenvälin... 
 Olisi varmaan onnistunut paremmin jos olisin maalannut vähän talvisempaa kuvaa, puitteet olivat ainakin viileät. Päätimme Tiinan kanssa lähteä elokuviin, mutta kun pääsimme Vantaalle kauppakeskukseen, huomasimmekin että on ihan mukavaa vaan istuskella kahvilassa ja miettiä elämän menoa...

Löysin myös kirjakaupasta kirjan jossa oli juttua TopStar-projektistamme; Readme-kustantamon uutuusjulkaisu, Kun vakio ei riitä
Harmittavasti vapaa-aika loppui lyhyeen kun Tiinalle tuli kiireellinen soitto töihin, joten päätin itsekin sitten päivitellä tätä blogia ja miettiä mitä kirjoittaisin Some-ammattilaisten lehteen tästä meidän projektista.

Huomenna Corvette-projekti jatkuu taas, toivotaan että tiimiläiset ovat levänneet ja palaavat hyvillä mielin taas oppimisen pariin. 

Viulukotelon maalausta

Täytyy väliin hengähtää opetuksen lomassa ja tehdä jotain ihan muuta. Maalaan viulukoteloon fantasiamaisemaa, joka soveltuisi 10-vuotiaan tytön käytettäväksi. Tehtävä on yllättävänkin haasteellinen, mutta saa ajatukset mukavasti pois täältä blogien ja projektin maailmasta.

Ehdin sävyttää kotelon jo viime viikonloppuna. Viulukotelo on lasikuitua, joten pohjasin sen huolellisesti ennen sävyttämistä; pesin mahdolliset muotista jääneet irrotusvahat pois ohenteella, jonka jälkeen pesin vielä sekä liuotinpohjaisella että vesipohjaisella rasvanpoistoaineella kotelon. Tämän jälkeen suojasin ne osat, joita ei maalata. Hionnan jälkeen poistin mahdolliset hiomajätteet tahmaliinalla ja paineilmalla. Pohjamaaliksi valitsin ensin PPG:n muovitartunnan, jonka päälle ruiskutin Sikkensin täyttävää hieman joustavaa pohjamaalia. Tämän jälkeen hioin kotelon #800 karkeudella pehmeäselkäisellä paperilla, ja vaihdoin suojaukset ennen sävyttämistä.(huhuh, kovin pötköön tuli nämä tekniset tiedot...)

Kuvassa kotelo jo sävytettynä, taiteilijana otan vapauden pitää työpöytääni kaaoksessa, joten älkäähän ammattimaalariksi opiskelevat ottako tästä mallia...
Harmillisesti kotelo on valmistettu siten, ettei sitä voi purkaa rikkomatta, joten suojaukset ovat melkoisen mittavat.
Erikoismaalausta
Päivitän viikonlopun aikana työvaiheita erikoismaalauksen etenemisestä, sillä tälläkin työllä on deadline, joten sunnuntai-iltana pitäisi olla valmista.

Some-koulutusta

Tänään saimme toisen tilaisuuden oppia sosiaalisen median käyttöä. Anne Rongas opetti meille netin käymättömän korpimaan salaisuuksia. Anne selitti asiat niin selkeästi, että jopa minäkin onnistuin oppimaan jotakin. Oppilaani näyttivät omaksuvan erittäin nopeasti ja suvereenisti asiat, joten onpahan ainakin konsultteja kun tarvitsen apua netin käytön ongelmissani.

Suurkiitokset Annelle erittäin hyvästä opetuksesta!!!

I-Padia taas...
Juha Viljamaa, opettajakollegani onnistuu hämmästyttämään kerta toisensa jälkeen, sillä ihmettelin Juhan tapaa kanniskella I-Padia työsalissa kainalossa.

Juha ei pelannutkaan "Lintu nokkii"-peliä, vaan kirjasi padiin oppilaiden työtehtäviä sekä oli myöskin imuroinut padiin valmiiksi maalien käyttöteknisiä tiedotteita. Harmillisesti en itse keksinyt tätä ensin:-) mutta otin saman käytänteen omaankin toimintaani saman tien. Täytyy kyllä myöntää että on tämä näppärä ja hyvä vehje opettajan työn apuna. Vielä kun oppisi sillä päivittämään kaikki tuitterit ja plokkerit ja mitä niitä olikaan...


Corvetesta
Auton omistaja Kimi tuli piipahtamaan, ja katseltiin työn edistymistä. Kimi oli erittäin tyytyväinen oppilaiden työintoon sekä auton tilaan, sillä oppilaat ovat tällä hetkellä pari viikkoa edellä summittaisesta aikataulustamme. Mietimme samalla maalauskaavion yksityiskohtia sekä tarkastelimme jo melko hyvältä näyttävän konepeiton kanttien suoruutta.

 

Kantit ovat vielä työstövaiheessa, eli pyöristykset puuttuvat 

Näyttää siltä että Corvetella on kiva cruisailla vaikkapa maalauskammiossakin, Miialla on hauskaa työn lomassa.

Tilasimme oppilaille linjan omat hupparit, tässä Ville ja Emmi toimivat malleina.

 

Brodeeraus lähikuvassa, koulun logo ja automaalaus-teksti. Oppilaat valitsivat itse tekstiksi automaalauksen, toinen vaihtoehto oli teksti "pintakäsittely"

Corvetten maalauksesta lisää viikkopäivityksessä. Kouluhupparit tulivat yllättäen jo alkuviikosta, harmillisesti harmaat hupparit puuttuivat lähetyksestä. Mielestäni on hienoa että niin moni oppilas halusi ostaa itselleen linjamme hupparin. Toisaalta jos on alalle päättänyt jäädä, niin linjamme huppari on varmasti yksi näkyvä merkki ammatista jota hupparin kantaja aikoo harjoittaa.

I-Padia

No niin, nyt sitten on I-Pad hallussa ja näyttää että oppilaat osaavat käyttää sitä heti saman tien, kun itse vielä tuskailen kuinka päin sitä pitäisi pidellä. Pitäisi varmaankin ostaa hassu teletappihattu ja ripustaa padi kaulaan, niin ei paljon erottuisi teletapeista.

Corvette-projekti etenee melkein omalla painollaan nopeutettujen hoitaessa työnjohtotehtäviä. Ville tiimeineen löysi taas vähän lisää paikattavaa, mutta eiköhän se paikkaaminenkin kohta lopu, kun auto on pian läpikäyty kokonaan.

kuvassa maalinpoiston viimeistely menossa, auto alkaa olla aika hyvin purettu... 

Seuraava suurempi työ...

On korin eristäminen epoksimaalilla, jonka pääsemme suorittamaan toivottavasti loppuviikosta. Oppilaiden into ja motivaatio lämmittävät edelleenkin mieltä, sillä taas tänäänkin jäi muutama oppilas ylitöihin vapaaehtoisesti. Kyllä näitä kelpaa suositella koulun jälkeen maalaustöihin melkein mihin tahansa.

Corvette Wounded Warrior

7.2.2011
Saimme melkoisen annoksen sosiaalisen median käytön koulutusta tänään.
Corvette-projektin yksi tärkeä osa-alue on markkinointi sosiaalisessa mediassa, ja ainakin itse opin paljon aamupäivän kurssituksessa. Anne Rongas ja Hannu Kuusela jaksoivat kertoa selkeästi miten some:n ihmeellinen maailma toimii.(Tosin oppilaat kyllä kieltämättä omaksuivat tietoa huomattavasti nopeammin kuin minä...)

Tämä kaikki informaatio mitä some-systeemit pitävät sisällään saavat aikaan mielessäni vertauksen käymättömästä korpimaasta, jonka valloittaminen on siis nyt alkanut Pintakillan ylläpidolla wikissä. Toivottavasti oppilaat jaksavat blogitella, sillä projektin todellinen palaute tulee tekijöiden kirjoituksista, ei niinkään opettajan uskomuksista.

Osa porukasta jäi vielä kahden jälkeenkin odottelemaan "valomerkkiä" ennen kuin poistuivat koteihinsa. Opettajana tietenkin moinen motivaatio oppilaalla on positiivinen asia....

 5.2.2011
Oppilaani aloittivat viime vuoden joulukuussa Corveten "tuunauksen". Olen opettajan ominaisuudessa ohjannut ja seurannut heidän tekemisiään. Tavoitteena on saada auto valmiiksi American Car Show:n pääsiäiseksi. 
Toimin itse kuudetta vuotta pintakäsittelyn opettajana Koulutuskeskus Tavastiassa, ennen opettajan uraa toimin yrittäjänä omassa erikoismaalausalan yrityksessä, Pienessä Taulukaupassa. Yritykseni toiminta jatkuu edelleenkin hieman pienimuotoisempana, keskityn lähinnä korttioriginaalien maalaamiseen Kantolan Korttituote Oy:lle.

Pyrin kertomaan tässä blogissa Corveten maalauksen ja korikorjauksen vaiheista, iloista ja suruista joita oppilaani kokevat.